Gröning-yhdistys
Toive vapaasta toiminnasta yhdistyksen kautta
Voidakseen saavuttaa parantamiskiellosta huolimatta mahdollisimman monia ihmisiä Bruno Gröning oli perustanut jo viisikymmenluvun alussa yhteisöjä. Niissä hän piti yksinomaan esitelmiä ja teki kaikkensa voidakseen antaa tietonsa avunetsijöille.
Lain suoja ja arvovaltainen johtokunta
22.marraskuuta1953 hän antoi perustaa Murnaussa Seehausenissa kattojärjestöksi Gröning-yhdistyksen. Se oli tarkoitus rekisteröidä yhdistysrekisteriin, ja sen piti tarjota Bruno Gröningin toiminnalle lainmukaisen turvan. Näin oli tarkoitus estää tulevaisuudessa lopullisesti konflikti luontaisterapeuttilain kanssa.
Gröning-yhdistyksen johtokuntaan kuuluivat mm. kreivi Zeppelin, kreivi Matuschka, vapaaherratar Anni Ebner von Eschenbach, rakennushallituksen ylempi virkamies dipl.insinööri Hermann Riedinger ja johtaja Konstantin Weisser, alussa myös yhdistystä perustamassa ollut Rudolf Bachmann, josta yhdistys kuitenkin erosi pian. Elinikäiseksi presidentiksi nimitettiin Bruno Gröning.
Sihteerin voitontavoittelu on tärkeämpää kuin sairaiden hyvinvointi
Yhdistyksen sihteeriksi valittiin toimittaja ja kustannusvirkailija Egon Arthur Schmidt Heidelbergista. Hän oli ollut jo Herfordissa tiiviisti "ihmetohtorin" rinnalla ja perustanut Bruno Gröningin ystävien piirin. Se ei kuitenkaan toiminut Bruno Gröningin haluamalla tavalla ja lakkautettiin vähän ajan kuluttua. Silloin Gröning erosi Schmidtistä, koska tämä oli kavaltanut lahjoitusrahoja.
Schmidt kääntyi vuonna 1952 uudelleen Gröningin puoleen ja kertoi ymmärtäneen virheensä. Hän pyysi saada olla avustamassa järjestön rakentamistyössä, ja Bruno Gröning otti hänet taas avustajakseen. Näin Schmidtillä oli uusi tilaisuus näyttää, oliko hänen sydäntään lähellä todella sairaiden hyvinvointi vai ainoastaan oma taloudellinen hyöty.
Vuonna 1955 Bruno Gröning erosi lopullisesti Schmidtistä, koska tämän asenteessa ei ollut tapahtunut muutosta. Schmidt yritti jatkossakin hyötyä Gröningin kyvyistä. Eronsa jälkeen Schmidt tavoitteli joitakin oikeudenkäyntejä Gröningiä vastaan. Hän halusi saada Gröningiltä jälkikäteen rahaa vapaaehtoisesta avustustyöstään.
Kuka on olemassa ketä ja mitä tarkoitusta varten – yhdistys Gröningin toimintaa varten vai Gröningin toiminta yhdistystä varten?
Yhdistyksen johdon ottivat haltuunsa Konstantin Weisser ja Hermann Riedinger. Se näytti hyvin lupaavalta, koska he olivat valistuneita ja heidän sivistyksestään oli hyötyä Bruno Gröningin järjestölle. Mutta siinä piili myös se vaara, että he toimisivat ylimielisesti yksinkertaisen työmiehen tahtoa vastaan, koska tämä ei vastannut heidän sivistyksensä tasoa.
Ajan kuluessa kehitys kulki todellakin siihen suuntaan, ja molempien miesten oli aina vaikeampi ottaa Bruno Gröningiltä neuvoja vastaan. He näyttivät aivan unohtaneen, että yhdistys ei vain kantanut Bruno Gröningin nimeä, vaan oli olemassa hänen vuokseen. Näille kahdelle Gröning-yhdistyksestä tuli aina enemmän itsetarkoitus. He kadottivat silmistään kokonaan yhdistyksen varsinaisen päämäärän, kärsivien ihmisen auttamisen. Näytti siltä, että he eivät halunneet ymmärtää parantumisten tapahtuvan Gröningin eikä järjestön kautta.
Gröning-yhdistys kehittyi yhä enemmän alkuperäisen tarkoituksensa vastakohdaksi. Miehelle, jonka nimeä yhdistys kantoi, tuli yhdistyksestä vankila. Se ei tehnyt Gröningiä vapaaksi, vaan rajoitti häntä yhä enemmän.
