Ihminen on henki
Keho on vain hengen ja sielun maallinen kotelo
Bruno Gröning valisti kuulijoitaan ihmisen todellisesta olemuksesta: "Keitä Te olette?" hän kysyi. Kukaan hänen kuulijoistaan ei osannut antaa muuta vastausta kuin mainita nimensä. Mutta sitä vastausta Bruno Gröning ei hyväksynyt. "Oletteko Te kehonne?" hän jatkoi kysymistä. Vaikenimme ja hän selitti, että olemme olleet jo aikojen alusta henki, emme keho. Olemme saaneet kehomme Jumalalta vain lainaksi tätä maanpäällistä elämäämme varten. saimme sen syntyessämme ja meidän on luovutettava se takaisin maahan kotiin lähtiessämme. Sielumme yhdistää hengen ja kehon. Se ottaa hyvät ja huonot kokemukset täältä mukaan tuonpuoleiseen. Sielu on jumalallisen kipinän kantaja, joka tekee mahdolliseksi yhteyden Jumalaan siinä silmänräpäyksessä, kun ihminen avautuu uskossa. Mutta jos sielu sulkeutuu epäuskossa, on yhteys Jumalaan poikki.
Keho siis ei ole olennaisinta ihmisessä, se on vain hengen ja sielun maallinen kotelo. Kun keho kuolee, ei näin ollen kaikki ole lopussa, kuten nykyään monet ihmiset luulevat, vaan elämä jatkuu. Se ei ole kehosta riippuvainen.
Ihminen ei ole paha – vain silloin kun hän laiminlyö kehoaan, hän päätyy pahan valtaan
Ihminen on henki. Hänen kehonsa on lahja, jonka Jumala on antanut työkaluna ihmisen käyttöön maanpäällisen elämän ajaksi. Ihmisen todellinen tarkoitus on käyttää kehoa hyvään ja muuttaa sen avulla hyvät ajatukset teoiksi. Mutta vapaalla tahdollaan ihmisellä on myös mahdollisuus käyttää sitä väärin, käyttää sitä pahaan, varastamiseen, tappamiseen, tuhoamiseen. Ihmisen teoista voidaan todeta, keneen hän on yhteydessä, kenen palveluksessa hän on. Jumalan palveluksessa vai saatanan. Se ei tarkoita, että ihminen on sellaisenaan hyvä tai paha, vaan:
"Ihminen on jumalallinen ja pysyy jumalallisena, ei koskaan pirullinen, hän ei ole koskaan saatanallinen, koskaan ihminen ei ole paha. Häneen voi vain paha tarttua, jos hän jättää Jumalan, jos hän laiminlyö itsensä. Paha tarttuu häneen, ja hänen täytyy palvella sitä. Ihminen ei ole se, joka tekee pahaa, se on paha itse. Pahalta meillä ei ole mitään hyvää odotettavissa! Mutta samoin ei Jumalalta mitään pahaa!"
"Jos hän [ihminen] on liian heikko, hän joutuu pahan valtaan, hän putoaa alaspäin, silloin hän ei voi kulkea tätä tietä, joka vie ylöspäin. Häneltä puuttuu voima, hän putoaa alas, putoaa pahan käsivarsille ja on silloin altiina pahalle. Jos apuun ei tule pelastavaa, auttavaa kättä ja repäise häntä sieltä pois, hänet on menetetty pitkäksi aikaa. Hänen täytyy silloin palvella pahaa."
Jokaisella ajatuksella on vaikutus
Jokaisen ihmisen velvollisuus on pitää kehonsa kunnossa. Mutta jokainen negatiivinen ajatus, jokainen paha sana ja jokainen paha teko vaikuttavat kehoon vahingoittavasti. Kun henki ei ole yhteydessä Jumalaan ja antautuu negatiiviselle voimalle, se voi johtaa kehon sairastumiseen.
Mutta kun sielu avautuu taas jumalallisen voiman virtaamiselle ja yhdistyy henkeen, seuraa siitä kehon tervehtyminen. Tästä syystä on oma henkinen asenne niin ratkaisevaa. Koskaan parantumista ei saa luvata. Riippuu aina ihmisestä itsestään, miten hän avautuu hyvälle ja miten vakavasti hän ottaa Bruno Gröningin opin. Kehoa hoitamalla voidaan kamppailla vain sairauden vaikutusta vastaan, mutta ei poistaa syytä. Sen voi tehdä vain ihminen itse toteuttamalla "suuren kääntymisen".
