Aikalaistodistaja E. Süffert
Astman parantuminen Münchenissä
Naapurini vei minut Münchenissä Bruno Gröningin luo. Naapuri tiesi, että minulla oli ollut 14 vuoden ajan vaikea astma ja elämänhaluni oli usein tipotiessään.
Minut otettiin ystävällisesti vastaan. Bruno Gröning istui kirjoituspöydän takana, minä sen edessä käsivarret ja jalat erillään. Bruno Gröning kehotti minua hengittämään syvään ja rauhallisesti. Hengitimme molemmat samalla tavalla. Se tuntui minusta koomilliselta ja olin vähällä purskahtaa nauruun. Sisään…ulos…sisään…ulos. Yhtäkkiä jalkojani alkoi kuumottaa. Herra Gröning mainitsi hyvin parantuneen leikkaukseni. En ollut kertonut siitä mitään. Hän selitti minulle tuntevansa kaiken itsessään ja saavansa näin tiedon toisen henkilön vaivoista. Hän tiesi aikaisemmin sairastamastani tarttuvasta keltataudista. Hän tiesi, että minun täytyi käydä usein öisin tyhjentämässä rakkoni ja että minulla oli usein päiväkausia ummetusta. Bruno Gröning tiesi yksinkertaisesti kaiken. Nyt se ei enää naurattanut minua. Hän kehotti minua hengittämään edelleen. Sitten sain vaikean kohtauksen ja minulla oli sellainen tunne, kuin kallionjärkäle olisi maannut päälläni. Herra Gröning hengitti yhtä äänekkäästi kuin minäkin. Yhtäkkiä vähän ennen tukehtumista tunsin energian virtaavan kehoni läpi päästä vatsaan. Sen jälkeen saatoin hengittää vapaasti. Yöllä nukuin niin rauhallisesti, että mieheni herätti minut. Hän halusi tarkistaa, olinko vielä hengissä. Aikaisemmin istuin sängyssä enemmän kuin makasin. Kuulin itseni viheltävän kuin pikajuna saapuessaan Münchenin asemalle.
Tämän tapaamisen aikana koin Bruno Gröningin hyvin sisäistyneeksi. Koin henkisen yhteyden hänen ja itseni välillä. Hän antoi minulle kolme tinafolioliuskaa, jotka minun piti asettaa rintakehäni ja vatsani päälle. Hän sanoi, että voisin silloin hengittää hyvin. Sen teinkin, ja siitä lähtien en ole saanut enää yhtäkään kohtausta.
