Parantuminen polven ja selkärangan nivelrikosta sekä skolioosista

Nguyen Thi Bao Ngoc (73), Ho Chi-Minhin kaupunki (Vietnam)

Vuonna 2004 oikeaan polveeni ilmaantui kipua. Polvi oli punainen ja turvonnut. Pystyin tuskin nousemaan portaita, taivuttamaan polvea tai kyykistymään. Röntgenkuvat vuodelta 2005 osoittivat, että polvessani oli kuluma. Lääkäri määräsi lääkettä sekä ulkoisesti että sisäisesti kivun lievitykseen. (Dodatalvic-kipulääke ja Glukosamiini 250 mg). Sain myös fysioterapiaa, mutta se ei auttanut. Portaiden nousu oli tuskallista. Kiinalaiset ja vietnamilaiset yrttilääkkeet eivät myöskään auttaneet.

Mikään ei enää toiminut

Polvivaivojen ohella minulle tuli vuonna 2004 kipuja myös alaselkään. En pystynyt enää kumartumaan. Istuminen ja ylös nouseminen aiheuttivat voimakkaan selkäkivun. Myös selkärankaan kohdistuneet kiertoliikkeet olivat hyvin kivuliaita. En pystynyt enää pesemään lattiaa, keittiötyöt olivat mahdollisia vain kipua tuntien. Olin riippuvainen lasteni avusta. Minun oli koko ajan liikuttava hyvin varovasti. Vuonna 2005 sairaalassa tultiin siihen tulokseen, että minulla oli lannenikamien rappeuma, ja skolioosi, selkärangan kieroutuma. Lääkäri totesi, että sille ei voitaisi tehdä mitään. Tilani oli iästä johtuva ja minun tulisi vain elää sen kanssa. En voinut enää työskennellä tanssinopettajana enkä jatkaa harrastustani pöytätenniksen pelaamista.

Tunsin, että minua puhuteltiin sydämessä

Maaliskuun alussa vuonna 2008 olin jälleen hyvin masentunut ja itkin. Kädessäni oli pöytätennis-maila, jonka ystäväni rouva Tin oli ostanut minulle Kiinasta. Hän oli hyvin huolissaan minusta ja kutsui minut vierailulle kotiinsa maaliskuun 9. päivänä vuonna 2008. Siellä pidettiin johdatus Bruno Gröningin oppiin. Esitelmän aikana olin hyvin skeptinen, sillä en ole protestantti, katolinen enkä buddhalainen. Palvon vain esivanhempia. Ajattelin: “Jos hyvä lääketiede Ranskasta, Japanista ja Kiinasta ei voi auttaa minua, niin en usko, että tämäkään oppi voi auttaa. Itse asiassa uskoin, että kukaan ei voisi enää auttaa minua. Mutta sitten tapahtui “jotakin“. Tunsin, että minua puhuteltiin sydämessä. Siksi menin ystävieni Tinin ja Xuanin kanssa yhteisötunnille ja koin elämäni ihanimman päivän. Tajusin yhtäkkiä, että saan jälleen uskoa terveyteen. En ollut kuitenkaan vielä kadottanut uskoani siihen. Tajusin, että tämä oli viimeinen mahdollisuuteni. Itkin ilosta ja onnesta. Sen jälkeen virittäydyin Heilstromille säännöllisesti ja sain oikeaan polveen ja alaselkään voimakasta kipua. Sitä kesti kolme päivää. Sen jälkeen kipu heikkeni ja voin päivä päivältä paremmin.

Kävin yhteisötunnilla joka kolmas viikko ja virittäydyin säännöllisesti parannuksen voimalle. Vajaan kuukauden kuluttua terveyteni oli täysin palautunut. Siitä lähtien olen kyennyt liikkumaan normaalisti, nousemaan vapaasti portaita, kyykistymään, kumartumaan, nousemaan kylpyammeeseen kylpemään, pesemään lattian, ja tekemään kiertoliikkeitä. Uskoni Jumalaan on kasvanut Bruno Gröningin opin ja kaikkien niiden ihanien asioiden kautta, joita olen saanut kokea. Olen kiitollinen Jumalalle siitä, että Hän antoi minulle uuden elämän Bruno Gröningin opin avulla. Nyt tanssin jälleen kaikkia ihania tansseja, ja harrastan suosikkiurheiluani pöytätennistä.

Lääkärin kommentti:

Rouva Bao kärsi neljän vuoden ajan kroonisesta, rasitukseen liittyvästä kivusta, joka johtui hänen oikean polvensa nivelrikosta, sekä lannerangan alaosan rappeumamuutoksista. Kipulääkkeistä huolimatta hänen elämänlaatunsa oli merkittävästi rajoittunut ja se paheni jatkuvasti. Vaikka käytettäisiin kaikkia saatavilla olevia hoitomahdollisuuksia, ei ole odotettavissa, että näissä kroonistuneissa taudinkuvissa tapahtuisi olennaista ja kestävää parannusta. Polven nivelrikon ollessa kysymyksessä vain keinonivel antaa jonkinlaista toivoa kivuttomuudesta. Lääketieteellisestä näkökulmasta on hyvin epätavallista, että rouva Bao vapautui täydellisesti kivusta ja hänen fyysinen suorituskykynsä palautui ennalleen.
Tri M. K., erikoislääkäri